Tulosta, kopioi, ota käyttöön!

Tälle sivulle on koottuna tapaamisissa hyödynnettävää materiaalia ryhmätoimintamallin sisältöihin tutustumisen ja suunnittelun tueksi. Tutustu ensimmäisenä ohjaajan työn tueksi suunnattuihin materiaaleihin, jotka löydät sivupalkista. Ohjaajan diat on hyvä tulostaa itselle tukimateriaaliksi.

Jokaiseen käsiteltävään hyvinvointiteemaan on olemassa oma tehtävälomakkeensa. Nämä ryhmätapaamisissa hyödynnettävät tehtävälomakkeet löydät sekä tämän sivun sivupalkista (nuoriotyö ja oppialitokset) että tapaamiskertojen sisältöä käsitteleviltä sivuilta.

Ryhmätoiminnan aikana nuoret tekevät pieniä omaan arkeen soveltuvia hyvinvointikokeiluja, joiden suunnittelua ja toteutumista ohjaajat tukevat. Kokeilut mukailevat jokapäiväisessä arjessa läsnä olevia aiheita; ravintoa, liikettä, arkirytmiä ja mielen hyvinvointia. Kokeilun onnistumisen edellytyksenä on, että se on nuorelle mieleinen ja hän löytää omat hyvät syynsä lähteä toteuttamaan kokeilua. Motivaatiota pienten muutosten tekemiseen voi herätellä pohtimalla mitä hyötyä tai haittaa muutos voi nuorelle tuottaa. 

Nykytilan tarkastelu: Hyvinvointia tukevien kokeilujen suunnittelussa muutosta kannattaa lähestyä myönteisesti. Kun pyrkii aktiivisesti korostamaan nuoren arjessa jo nyt hyvin toteutuvia tottumuksia, voi se lisätä motivaatiota jatkaa tai kokeilla jotakin uutta. Ohjaaja voi auttaa nuorta iloa ja voimaa antavien asioiden tunnistamisessa ja näin tehdä näkyväksi nykyhetken voimavaroja. Suorat kehotukset ja neuvot miten nuoren pitäisi elää tai jättää arjessaan vähemmälle voidakseen paremmin, voivat herättää vastarintaa.  

Kolme kysymystä keskustelun avaamiseen:

• Kerro minulle, mitkä asiat saavat sinut hyvälle tuulelle? 
• Mitä ajattelet, millaisissa arjen askareissa ja asioissa olet vahvoilla?  
• Olen kiinnostunut kuulemaan, mitkä hyvinvointia tukevat asiat tulevat sinulta luonnostaan arjessasi?  

Tavoitteen asettaminen: Ohjaajan tehtävänä on tukea osallistujia sopivien hyvinvointia tukevien tavoitteiden asettamisessa. Muutoksen ei ole tarkoitus tuntua liian suurelta taakalta tai ponnistukselta, vaan ennemminkin löytää pieniä hyvinvointia lisääviä keinoja, joista on mahdollista muodostua rutiini omaan arkeen. Motivaatiota lisäävänä keinona, on auttaa nuorta ottaamaan uudelleen käyttöön joku aiemmin arjessa ollut tottumus. Näin kynnys lähteä toteuttamaan kokeilua voi madaltua. Pystyvyydentunne vahvistuu, kun tavoitteet on pilkottu pieniin osatavoitteisiin. Löytämällä päämääriä elämään, tavoitellaan pikkuhiljaa omia unelmia.  

Hyvinvointikokeilun suunnittelu: Elintapojen muutos voi tarkoittaa uuden tavan omaksumista, vanhasta poisoppimista ja olemassa olevan hyvän vahvistamista entisestään. Nuoren toimijuuden vahvistamiseksi hyvinvointikokeilun kannattaa kuvata mielummin toimintaa (esim. kävelen koulumatkan) kuin tulosta (esim. painoni putoa 3kg). Ohjaajan tehtävänä on kannustaa suunnittelemaan kokeilusta riittävän pieni ja mielekäs sekä nuoren omaan arkeen sopiva. Jotta kokeilu on tarpeeksi konkreettinen, sen suunnittelua voi helpottaa kirjaamalla ylös miten, missä ja milloin kokeilun aikoo toteuttaa. Yhdessä on myös hyvä pohtia, miten kokeilun onnistumista voi ennakoida. 

Esimerkki tavoite: ”Syön kahtena aamuna viikossa yhden banaanin ennen klo 10” 

Esimerkki kokeilun onnistumisen ennakoinnista: ”Käyn etukäteen kaupassa ostamassa kaksi banaania” 

Kokeilun onnistumisen arviointi ja seuranta: Kokeilun onnistumisen arvioinnissa on hyvä tehdä näkyväksi jokainen onnistumisen hippunen. Jo se, että nuori on yrittänyt ja antanut ajatuksia hyvinvointikokeilun toteuttamiselle, voidaan nähdä eteenpäin vievänä onnistumisena. Yhdessä voidaan miettiä kokeilun aikaansaamia tuntemuksia ja ajatuksia sekä keinoja mahdollisten haasteiden ylittämiseksi. Kokeilua kannattaa tarvittaessa soveltaa ja muokata. Pysyvä elintavan muutos on aina oppimisprosessi. Se vaatii kokeilemalla oppii -asennetta ja useita toistoja.