Liikkuminen arjessa

Käydään yhdessä toteuttamassa liikunnallinen lajikokeilu. Keskustellaan ja pohditaan yhdessä, miten liikkuminen vaikuttaa mielen hyvinvointiin. Suunnitellaan liikkumiseen liittyvä kokeilu. Kokeilua toteutetaan seuraavaan tapaamiskertaan asti.

Kerrataan päivän ohjelma ja vaihdetaan kuulumiset. Mietitään hetki, millaisia odotuksia päivän liikunnalliseen lajikokeiluun liittyy. Onko laji kaikille uusi?

Keskustellaan edellisen tapaamisen jälkeen tehtyjen hyvinvointikokeilujen toteutumisesta. Palataan Hyvinvointikokeiluni –lomakkeeseen ja pohditaan toteutumista ensin itsenäisesti sitten ryhmän kanssa läpikäyden.

Miten onnistuin kokeilussani asteikolla 1–10? Mikä meni hyvin ja mikä auttoi kokeilun toteuttamisessa? Miten ylitin kohtaamani haasteet? Sovelsinko onnistuakseni? Miten kokeilu vaikutti hyvinvointiini? Pitäisikö jatkaa samaa, muokata vai vaihtaa kokeilu uuteen?

Tutustutaan Mikä fiilis liikunnasta -tehtävälomakkeeseen ja tehdään fiiliskierros ennen liikkumaan lähtemistä.

Käydään yhdessä liikkumassa.

Valmistetaan nopea ja terveellinen välipala. Saatte välipalaideoita Hyvä Päivä -reseptikirjasta.

Liikkumisen jälkeen keskustellaan liikkumisen ja mielen hyvinvoinnin yhteydestä. Palautetaan mieleen Mikä fiilis liikunnasta -lomake. Miten liikkuminen voi vaikuttaa mielialaan? Millainen liikkuminen tuo arkeen iloa? Entä rentoutumista? Millainen liikunta tukee  jaksamista? Miten stressi näkyy ajatuksissa, tunteissa, kehossa ja käyttäytymisessä? Stressi voi tuntua esimerkiksi levottomuutena, huolestuneisuutena, unohteluna tai vaikeutena rentoutua.

Stressinhallinnan keinoja käsitellään toiminnallisena janatehtävänä. Ohjaaja antaa väittämän, osallistujat liikkuvat janalla mielipiteensä mukaisesti. Väittämät alkaa lauseella Kun minua stressaa tai koen kuormitusta… juttelen läheisen kanssa asiasta, puran hankalia tunteita ja oloa liikunnalla, yritän levätä ja rauhoittua, otan itselleni omaa aikaa, saan musiikista voimaa, etsin tietoa ja yritän ratkaista tilanteen, piirrän, maalaan tai kirjoitan ja teen kaikkea luovaa, itken jos itkettää ja annan tunteiden tulla, pyydän apua ja tukea läheisiltäni, teen itselle mieluisia asioita, kirjoitan huoleni ylös, halaan läheistä ihmistä tai lemmikkiäni, käyn saunassa tai avannossa, teen hengitysharjoituksen, teen todo-listan ja pilkon stressaavat asiat pienempiin osiin. Mitä muita tapoja voisi olla?

Suunnitellaan liikkumiseen liittyvä kokeilu, jota toteutetaan seuraavaan ryhmätapaamiskertaan asti.

Jokainen jatkaa edellisellä tapaamisella jaetun Hyvinvointikokeiluni -lomakkeen täyttöä. Jotta kokeilun tavoite on riittävän tarkka ja aikaansidottu, voi suunnittelun tukena käyttää SMART-mallia. Kokeiluja suunniteltaessa mietitään, millainen liikunta lisää hyvää mieltä ja tukee mielen hyvinvointia. Entä millaisesta liikkumisesta tulee rentoutunut olo? Millainen liikkuminen auttaa käsittelemään tunteita ja antaa mahdollisuuden irrottautua arjen askareista?

Halutessaan ryhmä voi suunnitella myös yhteisen hyvinvointikokeilun, jota jokainen pyrkii toteuttamaan taukoviikon ajan.

Nuorten tehtävänä on kuvata taukoviikon aikana oma ruokailuun liittyvä hyvinvointikokeilu yhteiseen viestikanavaan, jos sellainen on luotu. Ryhmän koosta riippuen, jokainen lähettää 1-3 kuvaa. Ohjaaja kirjaa tehtävänannon kaikkien nähtäville viestikanavalle sekä muistuttaa Hyvinvointikokeiluni -lomakkeen mukaan ottamisesta seuraavalle ryhmäkerralle.

Lopuksi käydään läpi osallistujien tunnelmia ja kysymyksiä. Kaikki osallistujat saavat tilaisuuden jakaa ajatuksiaan. Mistä voisin olla kiitollinen itselleen tai ryhmälle tänään? Mikä tässä tapaamisessa oli mukavaa? Opinko tänään jotakin uutta, taidon tai asian itsestäni? Jäikö joku asia tai keskustelu erityisesti mieleeni?