Hyvä mieli parempi arki

Tapaamisen tavoitteena on käsitellä mielen hyvinvoinnin vahvistamisen keinoja arjessa ja suunnitella mielen hyvinvointiin liittyvä kokeilu

Kerrataan ryhmätapaamisen ohjelma ja vaihdetaan kuulumiset. Mietitään yhdessä kuulumisten kysymisen tärkeyttä ja merkitystä. Mitä hyötyä kuulumisten kysymisestä voi olla? Mikä voi helpottaa kuulumisten kysymistä? Milloin kuulumisten kysyminen on erityisen tärkeää? Miltä sinusta on tuntunut kun sinulta on kysytty kuulumisia? Keneltä voisin seuraavaksi kysyä kuulumisia?

Välitehtävä puretaan liikkumiseen liittyvän hyvinvointikokeilun itsearviointina. Palataan Hyvinvointikokeiluni –lomakkeeseen ja pohditaan toteutumista ensin itsenäisesti sitten ryhmän kanssa läpikäyden.  Nimetkää liikunnan aikaansaamia tunteita ja pohtikaa auttoiko tai vaikeuttiko tunteet liikunnan aloittamista tai jatkamista. Mikä voisi lievittää haastavia tunteita?

Tehdään yhdessä lyhyt rentoutus/tietoisuusharjoitus mielellään rauhallisessa suljetussa tilassa Mielenterveystalo tai Mieli ry läsnäolon -hetkiä. Ohjaaja  muistuttaa nuoria, että harjoituksen ääreen hiljentyminen voi tuntua haastavalta, jos mielessä on pyörii paljon asioita tai on levoton olo. Tämä ei haittaa, vaan se on osa kärsimättömyyden tunteen sietämisen opettelua. Kun pysähtyy rentoutusharjoituksen ääreen, pysähtyy samalla olemaan läsnä harhaileville ajatuksille.

Ohjaaja kertoo nuorille Chillaa -sovelluksesta Mielenterveystalo, josta nuoret saavat tietoa ja lyhyitä harjoitteita mielen hyvinvoinnin vahvistamiseen.

Valmistetaan yhdessä Hyvä Päivä -reseptikirjasta valittu välipala.

Katsotaan yhdessä videot Mitä mielenterveys on? sekä Mielenterveyttä voi vahvistaa Mieli ry. Jokainen poimii videoilta yhden tutun ja yhden uuden asian mielenterveydestä ja kirjoittaa post-it lapulle.

Jokainen osallistuja täyttää Hyvä mielen mindmap -lomakkeen. Voidaan toteuttaa myös piirtämällä oma mielenterveyden käsi paperille ja kirjata arjen voimavaroja osa-alueiden mukaisesti (Uni, ravinto, ihmissuhteet, liikkuminen, vapaa-aika). Halukkaat esittelevät tuotoksensa muulle ryhmälle tai ne voidaan laittaa esille ja kiertää katsomassa tuotoksia. Ohjaaja kokoaa hyviä mielenterveyden vahvistamisen keinoja yhteisesti näkyville.

Stressinhallinnan keinoja käsitellään toiminnallisena janatehtävänä. Ohjaaja antaa väittämän, osallistujat liikkuvat janalla mielipiteensä mukaisesti. Väittämät alkaa lauseella Kun minua stressaa tai koen kuormitusta… juttelen läheisen kanssa asiasta, puran hankalia tunteita ja oloa liikunnalla, yritän levätä ja rauhoittua, otan itselleni omaa aikaa, saan musiikista voimaa, etsin tietoa ja yritän ratkaista tilanteen, piirrän, maalaan tai kirjoitan ja teen kaikkea luovaa, itken jos itkettää ja annan tunteiden tulla, pyydän apua ja tukea läheisiltäni, teen itselle mieluisia asioita, kirjoitan huoleni ylös, halaan läheistä ihmistä tai lemmikkiäni, käyn saunassa tai avannossa, teen hengitysharjoituksen, teen todo-listan ja pilkon stressaavat asiat pienempiin osiin. Mitä muita tapoja voisi olla?

Suunnitellaan mielen hyvinvointiin liittyvä kokeilu, jota toteutetaan seuraavaan ryhmätapaamiskertaan asti.

Jokainen jatkaa Hyvinvointikokeiluni -lomakkeen täyttöä. Jotta kokeilun tavoite on riittävän tarkka ja aikaansidottu, voi suunnittelun tukena käyttää SMART-mallia. Kokeiluja suunniteltaessa mietitään, mitä voisin tehdä mielen hyvinvointini vahvistamiseksi? Miten varmistaa ja ennakoida kokeilun onnistuminen?

Halutessaan ryhmä voi suunnitella myös yhteisen hyvinvointikokeilun, jota jokainen pyrkii toteuttamaan taukoviikon ajan.

Käydään läpi osallistujien tunnelmia ja kysymyksiä. Mikä on jäänyt parhaiten mieleen ryhmätoiminnasta?

Täytetään kurssipalautteet (Webropol -kysely) omilla puhelimilla.