Hyvä ruoka

Havainnoidaan omaa ruokarytmiä ja suunnitella ruokarytmiin liittyvä kokeilu. Kokeilua toteutetaan seuraavaan tapaamiskertaan asti.

Käydään läpi ryhmäkerran ohjelma sekä keskustellaan osallistujien kuulumisista, toiveista ja odotuksista. Mikä sana kuvaa fiilistäni ja olotilaani tällä hetkellä?

Välitehtävä puretaan arkirytmiin liittyvän hyvinvointikokeilun itsearviointina. Palataan Hyvinvointikokeiluni –lomakkeeseen ja pohditaan ensin itsenäisesti sitten ryhmän kanssa läpikäyden.

Miten onnistuin kokeilussani asteikolla 1–10? Mikä meni hyvin ja mikä auttoi kokeilun toteuttamisessa? Miten ylitin kohtaamani haasteet? Sovelsinko onnistuakseni? Miten kokeilu vaikutti hyvinvointiini? Pitäisikö jatkaa samaa, muokata vai vaihtaa kokeilu uuteen?

Voitte halutessanne toteuttaa rentoutus/tietoisuusharjoituksen. (Mielenterveystalo tai Mieli ry läsnäolon -hetkiä). Ohjaaja muistuttaa nuoria, että harjoituksen ääreen hiljentyminen voi tuntua haastavalta, jos mielessä on pyörii paljon asioita tai on levoton olo. Tämä ei haittaa, vaan se on osa kärsimättömyyden tunteen sietämisen opettelua. Kun pysähtyy rentoutusharjoituksen ääreen, pysähtyy samalla olemaan läsnä harhaileville ajatuksille.

Ohjaaja on hankkinut tarvikkeet valmiiksi. Varatkaa ruoan valmistukselle riittävästi aikaa ja katsokaa työnjako tasaisesti.

Ruokailun aikana voidaan pohtia yhdessä mikä tekee ruoanlaitosta mukavaa ja ruokahetkestä kivan. Millaisia mukavia muistoja ruokailuun liittyy? Mitä hyvää tunnistaa omissa ruokailutottumuksissa? Millaiset ruoat sopivat arkeen kotona laitettavaksi?

Tutustutaan Fressis -nettisivuihin. Sivusto sisältää luotettavaa terveystietoa nuorille. Osallistujien tehtävänä on tehdä omalla puhelimellaan ravitsemusteemaan liittyvä testi ”Mitä tiedät syömisestä ja ruosta?”. Testin tekeminen puretaan käymällä läpi terveellisen ruokavalion perusteita esimerkiksi ravintokolmiota tai lautasmallia hyödyntäen.

Täytetään Jaksamista ravinnosta -lomake. Lomakkeen kysymyksiä voidaan käydä yhteisesti myös läpi keräämällä vastauksia post-it -lapuille.

Keskustelua voidaan käydä myös Jatka lausetta -tehtävän avulla. Ohjaaja antaa väittämän, nuori jatkaa lausetta. Ohjaaja tai ryhmäläiset keräävät vastauksia esimerkiksi paperille tai post-it lapuille, jotka kerätään lopuksi yhteen. Jatka lausetta: ruokailuissani minua auttaa jaksamaan.. Saan mielihyvää ja nautintoa näistä ruoista.. Mukava muistoni ruokailuun liittyen on.. Omissa ruokatottumuksissani on hyvää.. Ruokailurytmissäni hyvinvointiani tukee.. Ruokailutottumuksissani voisin muuttaa..

Edellisellä tapaamisella täytettyyn Vuorokausiympyrä- lomakkeeseen voi lisätä itselle tyypilliset ruokailuajat.

Suunnitellaan ravintoon liittyvä kokeilu, jota toteutetaan seuraavaan ryhmätapaamiskertaan asti.

Jokainen jatkaa edellisellä tapaamisella jaetun Hyvinvointikokeiluni -lomakkeen täyttöä. Jotta kokeilua on selkeä toteuttaa, voi suunnittelun tukena käyttää SMART-mallia. Kokeiluja suunniteltaessa mietitään, mitä jo olemassa olevaa hyvää voi lisätä ravitsemukseen? Mitä uutta tapaa tai terveellistä syötävää voisi kokeilla? Miten varmistaa ja ennakoida kokeilun onnistuminen?

Halutessaan ryhmä voi suunnitella myös yhteisen hyvinvointikokeilun, jota jokainen pyrkii toteuttamaan taukoviikon ajan.

Nuorten tehtävänä on kuvata taukoviikon aikana oma ruokailuun liittyvä hyvinvointikokeilu yhteiseen viestikanavaan, jos sellainen on luotu. Ryhmän koosta riippuen, jokainen lähettää 1-3 kuvaa. Ohjaaja kirjaa tehtävänannon kaikkien nähtäville viestikanavalle sekä muistuttaa Hyvinvointikokeiluni -lomakkeen ja Vuorokausiympyrä -lomakeen mukaan ottamisesta seuraavalle ryhmäkerralle.

Lopuksi käydään läpi osallistujien tunnelmia ja kysymyksiä. Kaikki osallistujat saavat tilaisuuden jakaa ajatuksiaan. Mistä voisin olla kiitollinen itselleen tai ryhmälle tänään? Mikä tässä tapaamisessa oli mukavaa? Opinko tänään jotakin uutta, taidon tai asian itsestäni? Jäikö joku asia tai keskustelu erityisesti mieleeni? Mitä ajattelen tulevista ryhmätapaamisista, odotanko lajikokeilua tai jonkun teeman käsittelyä?