Arkirytmi

 

Hyvä Päivä-toiminnassa pyritään herättelemään nuori pohtimaan omaa arkirytmiään ja elämänhallintaansa. Ryhmäkerralla ”Millainen on hyvä päivä?” tavoitteena on, että nuoret löytävät keinoja vaikuttaa omaan hyvinvointiinsa ja saavat oivalluksia arkirytmin merkityksestä hyvinvoinnin tukena. Hyvä Päivä-ryhmätoiminta tuo myös jo itsessään rytmiä ja tekemistä arkeen.

 

 

Arkirytmin merkitys terveydelle

 

Rytmittömyys, mikäli siihen liittyy nukkumiseen liittyviä ongelmia, saattaa johtaa samanlaiseen olotilaan kuin ihminen tuntee ollessaan ikävystynyt. Olotila on valju ja ajatukset tokkuraisia. Arkipäivissä onkin hyvä olla tunnistettava rytmi. Tämä ei tarkoita kellontarkkaa toistuvuutta, aina samalla tavalla rytmittyviä päiviä. Hyvää arkea rakentavat riittävä lepo, terveellinen ruokailu ja sopiva määrä liikuntaa. Sujuva arki vahvistaa itseluottamusta, lisää voimavaroja ja auttaa jaksamaan.

 

Arjen mielekäs tekeminen

 

Mielekäs tekeminen lisää elämänhallinnan tunnetta ja edistää hyvinvointia. Tekemisten ja toimintojen ei tarvitse olla mitään suurta. Arjen perusasiat kuten ruoanlaitto, liikunta, siivoaminen ja itsestä huolehtiminen ovat kaikki toimintoja. Perusasioista suoriutuminen luo rytmiä arkeen ja tuo mielihyvää lähes huomaamatta. Sosiaaliset suhteet tuovat elämään sisältöä. Liikunta ja muut harrastukset antavat mielihyvää. Hyvä Päivä-ryhmässä nuoret pääsevät tekemään arjen perusasioita ja samalla pystyvyys niiden tekemiseen myös omassa arjessa kasvaa.

 

Unirytmi

 

Riittävä uni on tärkeä hyvän päivän takuu: jos uni jää liian vähäiseksi tai yön nukkuu huonosti, on seuraava päivä surkeampi kuin hyvin nukutun yön jälkeen. Unen määrään ja myös unen laatuun kannattaa kiinnittää huomiota. Ensiaskel hyvään yöuneen on säännöllinen rentoutuminen ja rauhoittuminen ennen nukkumaanmenoa. Mieltä ja kehoa voi hyvissä ajoin valmistella nukahtamiseen, jättäen ulkopuoliset ärsykkeet ja virikkeet vähemmälle. Television katsomista ja tietokoneella olemista olisikin hyvä välttää juuri ennen sänkyyn menoa. Suihkussa käyminen, lukeminen ja musiikin kuuntelu voivat rentouttaa. Jos jokin asia painaa mieltä, on siitä hyvä keskustella ennen nukahtamista. Jos seuraavaksi päiväksi on paljon tekemistä, voi asioita ja tehtäviä kirjoittaa ylös ennen nukkumaanmenoa. Kofeiinipitoiset juomat voivat häiritä unta, samoin nälkäisenä tai liian täysinäisenä nukkumaan meneminen. Iltarituaalit, kuten hampaiden pesu, yövaatteiden vaihtaminen ja makuuhuoneen tuulettaminen valmistavat kehoa nukkumiseen. Ennen nukkumaanmenoa voi myös käydä päivän tapahtumia läpi ja pyrkiä rauhoittamaan ajatukset.

 

Lähteet:

Susanna Cygnel, Katri Peräaho (Nuorisoalan osaamiskeskus Vahvistamo)

www. fressis.fi