Liike

Liikunnan aloittaminen – Mistä lähteä liikkeelle?

Hyvä Päivä -toiminnassa kannustetaan nuoria löytämään liikunnan ilo ja kokeilemaan uusia liikuntalajeja. Käsitteenä liikunta voi hämätä huomioimaan vain tavoitteellisen liikunnan harrastamisen. Kun ajatellaan arjessa tapahtuvaa liikettä ja sen terveysvaikutuksia, on hyvä huomioida liikunta toimintana ja ajan vieton tapana. Ihminen liikkuu monesti myös huomaamattaan arjen askareiden yhteydessä, jo se on terveyttä edistävää. Myös liikuntasuositukset muistuttavat, että jo muutaman minuutin kestoinen liikuskelu kerrallaan lisää hyvinvointia ja tukee pikkuhiljaa reippaamman liikunnan toteutumista. Tutun liikkumistavan pariin palaaminen voi alkuun madaltaa kynnystä liikkeelle lähtemiseen. Kävelylenkki korttelin ympäri, kavereiden kanssa ulkoilu, kotitöiden tekeminen, kauppareissun taittaminen pyörällä ja kevyet venyttelyt päivän mittaan ovat kaikki liikettä, joka tekee hyvää. Jokainen pieni teko on arvokas ja jokaisella minuutilla on merkitystä.

Tauon jälkeen liikunnan aloittaminen voi tuntua tahmealta ja ensimmäiset liikuntakokeilut aiheuttaa niin kipeytyneitä lihaksia kuin vetämättömyyttä ja epävarmuuden tunteita. Kielteisiin tuntemuksiin varautuminen voi helpottaa tuntemuksista ylipääsemistä ja rohkaista jatkamaan liikuntaa. Muistathan olla siis itsesi puolustaja ja ystävä itsekritiikin sijaan – jokainen aloittaa jostain ja omaa kehitystä lajin parissa kannattaa kunnioittaa. Mieli ja keho kyllä tottuvat rasitukseen. Vetämättömään oloon voi varautua huolehtimalla riittävästä nesteytyksestä sekä nauttimalla evästä ennen ja jälkeen liikuntatuokion. Riittävän kevyesti ja lyhytkestoisesti aloitettu liikunta, jossa kuormittavuutta lisätään vähitellen ja maltillisesti, pitää liikuntamotivaatiota paremmin yllä kuin liian raskastehoinen liikunta pitkän tauon jälkeen.

Liikunnan harrastamiseen ei ole välttämätöntä satsata paljon aikaa ja rahaa. Liikkumaan voi lähteä ilman tuliteriä liikuntavarusteita ja uusimpia sporttivaatteita. Kaupungin tarjoamat liikuntapalvelut ja kansalaisopistojen kurssit ovat usein edullinen vaihtoehto. Liikuntaa vasta aloittelevalle luonto mahdollistaa monenlaisia liikuntaelämyksiä ja on maksutonta. Jo pelkän luonnossa oleilun tiedetään laskevan verenpainetta ja tasaavan sykettä. Luonto on paikka, jossa ihminen alkaa luonnostaan keskittyä havainnoimaan ympäristöä kaikilla aisteillaan. Myös tietoinen huomion kiinnittäminen omiin ajatuksiin, tuntemuksiin ja tekemiseen tukee hetkeen pysähtymisen taitoja. Ulkoliikuntapaikat tarjoavat mahdollisuuden mukavaan taukojumppaan kävelyn tai juoksulenkin ohessa. Kuntoportaat ja mäkien hyödyntäminen ovat hyvä tapa saada kävelyyn tehoa ja variaatiota. Uusien polkujen ja reittien kartoittaminen jalan tai pyörällä sekä uinti luonnonvesissä kesäisin mahdollistavat ympäristöön tutustumisen ilman lisäkustannuksia. Luontoliikunnan eri lajit ovatkin suosittuja tapoja viettää aikaa yksin tai yhdessä ystävien kanssa.

Liikkumisen virkistävä voima

Mieti, millaisia taitoja haluaisit oppia tai mitä lajeja olet aina halunnut kokeilla. Parhaimmillaan liikunta voi lisätä itsetuntemusta, tuottaa onnistumisen kokemuksia ja lisätä yhteenkuuluvuutta. Harrastus voi rohkaista haastamaan itseään sopivalla tavalla sekä saada oman kyvyt ja vahvuudet käyttöön. Liikuntaharrastuksista voi löytää uusia ystäviä ja harjoitella sosiaalisia taitoja samasta asiasta kiinnostuneiden ihmisten kanssa. Sosiaalinen tuki ja kannustus voi auttaa uusien asioiden kokeilussa. Asuuko lähelläsi tuttava, joka voisi lähteä mukaan kokeilemaan uutta harrastusta tai tutustumaan läheisiin lenkkimaastoihin?

Oletko kokenut liikunnan virkistävän voiman tai uppoutunut mielekkään harrastuksen pariin? Liikuntaharrastus voi tarjota loistavan tilaisuuden rentoutua ja uppoutua tekemiseen. Onkin tärkeä lähteä liikkeelle aluksi siitä tekemisestä, joka tuntuu itsestä mielekkäältä. Onnistumisen kokemukset ja vahvuudet yhdessä lajissa voivat kerryttää rohkeutta kokeilla ajan saatossa täysin uusiakin lajeja. Passivoituessaan ihmisen olo voi tuntua valjulta, jolloin pientenkin asioiden aloittaminen ja loppuun saattaminen hankaloituu. Liikunnasta voi saada vireyttä ja onnistumisen tunteen vahvistumista. Liikunta on monille myös tapa ehkäistä, käsitellä ja purkaa stressiä. Se voi antaa mielelle tilaa palautua ja saada etäisyyttä kuormittaviin ajatuksiin. Parantunut keskittymiskyky ja stressin lievittyminen ovat liikunnan hyötyjä myös mielenterveyden edistämisen näkökulmasta. Liikuntaan rohkaiseminen ja tukeminen on myös keskeinen osa useiden mielenterveydenongelmien hoitoa.

Suhde liikuntaa huomioitava ryhmässä

Ryhmätoiminta antaa hyvän mahdollisuuden kokeilla itselle uusia asioita ja tarkastella eri lajeja uteliain silmin. Voitte miettiä yhdessä erilaisia vaihtoehtoja ja kokeilla jotakin uutta tekemistä liikunnan parissa. Yhdessä voidaan myös ennakoida ja tunnistaa mahdollisia esteitä ja ennakkoluuloja, joita liikuntaan liittyy. Ryhmää ohjaavana aikuisena on hyvä tiedostaa, että jokaisella nuorella on oma suhteensa liikuntaan ja se voi näkyä monella tavalla nuoren käyttäytymisessä. Toiset liikkuvat mieluiten omaehtoisesti itsekseen, toiset mieluummin ryhmässä. Joitakin ohjattu liikunta ei vedä puoleensa lainkaan, kun taas toiset saavat ohjauksesta kaipaamaansa tukea ja kannustusta. Osalle nuorista kilpaileminen lisää motivaatiota yrittää parhaansa, joillakin se voi johtaa tilanteesta vetäytymiseen. Ohjaajalla on tärkeä rooli huomioida nuorten kyvyt ja pyrkiä osallistamaan kaikentasoisia liikkujia mukaan toimintaan. Aktiviteetin voi valita alkuun esimerkiksi niin, ettei osallistumiseen vaadita erityistaitoja tai kuntoa. Toisaalta, entä jos ryhmässä otetaan tietoisesti kaikille uusi laji kokeiluun ja suoritusten sijasta keskitytään tietoisesti muiden kannustamiseen ja yhdessä tekemiseen. Ajatuksena voi ollakin tavoite ylittää liikkumiseen liittyviä ennakkoluuloja ja vaikeita tunteita yhdessä.

Liikunta teeman käsittelyn tukena voi hyödyntää näitä pohdintakysymyksiä:

Millaisesta liikkumisesta pidän erityisesti?
Milloin ja miten olen liikkunut ilman suurempaa ponnistelua?
Mitä hyvää liikunta voi tuoda arkeen?
Mitä lajia olet aina halunnut kokeilla?
Minkälaista hyötyä kunnon kohoamisesta voi olla arjessa?
Millaisia hyviä muistoja liikkumiseen liittyy omassa elämässäni?

Millaista rohkaisu ja osallistumiseen tukeminen voi käytännössä olla?

Lajikokeiluja suunniteltaessa on hyvä keskustella lajeista ennakkoon. Kun ajatuksia aktiviteetista on sanoitettu ja osallistujat pääsevät ideoimaan lajikokeiluja, on tekemiseen helpompi heittäytyä. Voitte keskustella, mitkä ovat nuorten omat odotukset ja asettaa sopivan haastavan tavoitteen liikunta-aktiviteetin toteutumiselle.

Ohjaajan on hyvä luoda omalla esimerkillään ilmapiiriä, jossa tärkeintä on yrittäminen. Voit rohkeasti lähteä kokeilemaan uutta, testata kykyjäsi ja asettua tietoisesti epämukavuusalueelle. Virheet ja epäonnistumiset kuuluvat elämään ja niistä voi oppia, jos ei uusia taitoja niin ainakin myötätuntoa ja rentoa asennetta.

Ohjauksen lähtökohtana on tunnistaa ja sanoittaa yhdessä nuoren kanssa tämän vahvuuksia ja kykyjä. Osoitahan siis kiinnostusta ja luottamusta nuoren liikuntataitoihin ja tarpeisiin. Toisaalta ihan jokainen kohtaaminen nuoren kanssa, myös muussa yhteydessä, rakentaa yhteyttä nuoreen ja on siten mahdollisuus tukea nuoren motivoitumista liikkumiseen.

Liikkumisaktiviteettiin osallistumisen esteiden tunnistaminen ja niistä keskustelu voi toimia rohkaisevana eleenä. Kohtaathan nuoren empaattisesti ja hienotunteisesti. Vastarintaa osoittavalle nuorelle on annettava tilaa edetä omaan tahtiin ilman painostusta tai liian innokasta kannustusta. Voit kiittää nuorta ryhmäkerralle tulemisesta ja sallia nuoren ensin seurata muun ryhmän tekemistä. Joskus pienen tärkeän vastuutehtävän tai avustajan roolin antaminen voi madaltaa kynnystä osallistua.

Lähteet:

Karri, J. 2016. Seitsemän liikkujatyyppiä. Hyvä opettaja – Luokanopettajaopiskelijat liikuntakokemustensa ja opettajuutensa tulkitsijoina. Jyväskylä.

Liikkumalla terveyttä – askel kerrallaan. 2019. Viikoittainen liikkumisen suositus 18–64-vuotiaille. UKK-instituutti. Viitattu 2.6.2023. https://www.ukkinstituutti.fi/liikkumisensuositus/aikuisten-liikkumisen-suositus.

Motivoivan vuorovaikutuksen opas. 2018. https://www.letsmoveit.fi/motivointi/