ILO LIIKKUA

Vaihdetaan kuulumiset ja kerrataan päivän ohjelma.

Käydään läpi kokeilua ensin itsenäisesti pohtien, sitten ryhmän kanssa keskustellen.

Osallistuja pohtii itsenäisesti esimerkiksi seuraavia kysymyksiä:

Mitä kokeilin?

Miten kokeilu omasta mielestäni onnistui asteikolla 1-10?

Mikä auttoi onnistumaan? Mikä haastoi?

Miten kokeilu vaikutti hyvinvointiini? Sainko voimaa vai kuormituinko?

Haluanko jatkaa samaa kokeilua?

Mikä voisi helpottaa kokeilun toteuttamista jatkossa?

Olisiko kokeilua hyvä muokata jotenkin tai haluanko vaihtaa sen kokonaan uuteen kokeiluun?

Kerätään yhteen havaintoja siitä, millaisia liikkumismahdollisuuksia ympäristöstä löytyi. Pohditaan havaintojen pohjalta yhdessä liikkumisen käsitettä ja liikkumisen tapoja. Kaikki aktiivisuus ja jokainen askel arjessa lasketaan!

Liikkumismuotojen lisäksi keskustelussa voidaan pohtia tunteita, joita erilaisiin lajeihin ja aktiivisuuteen liittyy.

Keskustelussa voidaan pohtia:

Millaisia liikuntamahdollisuuksia lähistöllä on?

Millaisesta liikunnasta tulee virkeä olo?

Mikä on parasta liikunnassa?

Entä onko jokin laji, mikä voi aiheuttaa hetkittäin turhautumista?

Tutustukaa yhdessä Mikä fiilis liikunnasta -tehtävälomakkeeseen. Lomake täytetään ennen lajikokeilua ja sen jälkeen.

Jokainen pohtii ensin itsenäisesti tai pareittain omaa suhdettaan liikuntaan. Havaintoja eri liikuntalajeista ja arjen aktiivisuudesta on hyvä koota näkyville.

Kysymyksiä:

Millainen liikunta tuottaa iloa?

Mitä lajia olen aina halunnut kokeilla?

Millaisia taitoja haluaisin oppia?

Keskustelun pohjana voidaan hyödyntää kokeilun suunnittelulomakkeen kysymyksiä.

Myös Mikä fiilis liikunasta -lomake voi auttaa hahmottamaan liikuntaan liittyviä tunteita.

Vuorokausiympyrään voidaan puolestaan hahmotella sitä, millainen liikunta ja arjen aktiivisuus omaan arkeen sopisi.

Ohjaajan tehtävänä on varmistaa, ryhmässä keksitään mahdollisimman monenlaisia lajeja ja tapoja lisätä arjen aktiivisuutta matalalla kynnyksellä. Kaikki liike lasketaan.

Suunnitellaan kokeilu, jota toteutetaan seuraavaan ryhmätapaamiskertaan asti.

Suunnittelun tukena käytetään SMART-mallia.

Kokeilun suunnittelua voi pohtia myös:

Mitä jo olemassa olevaa hyvää haluan lisätä?

Minkä pienen muutoksen voisin tehdä?

Mitä uutta voisin kokeilla?

Miten varmistan ja ennakoin kokeilun onnistumisen?

Käydään läpi osallistujien tunnelmia ja kysymyksiä.

Kaikki osallistujat saavat tilaisuuden jakaa ajatuksiaan. Kuvien tai musiikin käyttö voi tukea fiiliksistä kertomista.

Ohjaaja voi kysyä esimerkiksi:

Mikä tässä tapaamisessa oli mukavaa?

Opinko tänään jotakin uutta? Taidon tai asian itsestäni?

Mikä asia, keskustelu tai kokemus jäi erityisesti mieleeni?

Mitä ajattelen tulevista ryhmätapaamisista?

Odotanko jotakin tiettyä lajikokeilua tai teeman käsittelyä?