Hyvä mieli, parempi arki

Vaihdetaan kuulumiset ja kerrataan ohjelma. Keskustelun jälkeen voidaan myös lyhyesti pohtia kuulumisten kysymisen tärkeyttä. Entä millaisissa hetkissä koemme olevamme läsnä?

Keskustellaan kotitehtävästä. Keskustelun päätteeksi voidaan myös pohtia erilaisia ilahduttamisen tekoja.

Keskustelukysymyksiä:

Oliko pieni hyvä tekoni auttamista, ilahduttamista, muistamista vai kenties joku pieni palvelus läheiselle?

Millaiset pienet teot tuntuvat luontevilta ja helpoilta toteuttaa?

Miltä tuntui keksiä ja tehdä tietoisesti hyvä teko arjessa?

Käydään läpi kokeilun toteutumista ensin itsenäisesti pohtien, sitten ryhmän kanssa keskustellen. Havaintoja voidaan koota myös yhteisesti esimerkiksi fläppitaululle tai paperille.

Osallistuja pohtii itsenäisesti esimerkiksi seuraavia kysymyksiä:

Mitä kokeilin?

Miten kokeilu omasta mielestäni onnistui asteikolla 1-10?

Mikä auttoi onnistumaan? Mikä haastoi?

Miten kokeilu vaikutti hyvinvointiini? Sainko voimaa vai kuormituinko?

Haluanko jatkaa samaa kokeilua?

Olisiko kokeilua hyvä muokata jotenkin?

Täytetään ensin itsenäisesti ”Mitä kaikkia kokeiluja minulla onkaan meneillään” -lomakkeet. Tämän jälkeen keskustellaan havainnoista, joita kokeilut ovat herättäneet. Havaintoja erilaisista vahvuuksista voidaan koota yhteen esimerkiksi fläppitaululle tai paperille.

Apukysymyksiä keskusteluun:

Mikä toimii ja miksi? Millaiset asiat tuntuvat helpoilta?

Kaipaatko lisätukea johonkin?

Mistä voisit saada kaipaamaasi tukea?

Mikä on ollut mieleisin kokeilu?

Miten omia vahvuuksia voisi hyödyntää arjessa?

Mielen hyvinvoinnin teeman käsittely aloitetaan tekemällä yhdessä tietoisuustaitoharjoitus.

Tietoisuusharjoituksen jälkeen keskustelua käydään läsnäolon taidoista:

Miltä tuntuu olla tietoisesti läsnä hetkessä?

Miltä tuntuu tehdä montaa asiaa samaan aikaan?

Millaisin keinoin voidaan lisätä läsnäolon ja selkeyden tunnetta arjessa?

Millaisissa hetkissä tunnet rauhallisuutta?

Tämän jälkeen keskustellaan teoista, joilla mielen hyvinvointiin ja jaksamiseen voi vaikuttaa arjessa. Keskustelun tukimateriaalina on hyvä käyttää MIELI Suomen Mielenterveys ry:n Mielenterveyden käsi -julistetta. Jokainen pohtii ensin itsenäisesti omia voimavarojaan, jonka jälkeen kootaan havaintoja ja ajatuksia yhteen. Havaintoja ja keinoja on hyvä koota yhteisesti näkyviin esimerkiksi paperille.

Kysymyksiä:

Millaisia voimavaroja arjessani on?

Millaisia asioita haluaisin vahvistaa arjessani?

Millaisia arkisia asioita ja valintoja pidän arvokkaana?

Miten ryhmässä suunnitellut kokeilut tukevat mielen hyvinvointia?

Keskustellaan yhdessä stressistä ja sen ilmenemisen tavoista. Stressi voi tuntua esimerkiksi levottomuutena, huolestuneisuutena, unohteluna tai vaikeutena rentoutua.  Mielen hyvinvoinnin teeman tueksi on hyvä tutustua valmiiseen materiaaliin yhdessä. Keskustelun apuna voi hyödyntää esimerkiksi MIELI Suomen Mielenterveys ry:n materiaaleja. Sivuilta voidaan katsoa yhdessä videot, jotka käsittelevät mielenterveyttä ja mielenterveyteen vaikuttamisen keinoja.

Miten stressi näkyy omissa:

ajatuksissa

tunteissa

käyttäytymisessä

fyysisissa tuntemuksissa?

Stressin lisäksi pohditaan erilaisia selviytymiskeinoja arjessa. Ohjaaja kysyy kysymyksiä, joihin ryhmäläiset vastaavat viittaamalla tai näyttämällä peukkua ylös tai alas.

Apukysymyksiä:

”Kun minua stressaa tai koen kuormitusta…”

Juttelen läheisen kanssa asiasta.

Puran hankalia tunteita ja oloa liikunnalla.

Yritän levätä ja rauhoittua.

Otan itselleni omaa aikaa.

Saan musiikista voimaa.

Etsin tietoa ja yritän ratkaista tilanteen.

Piirrän, maalaan tai kirjoitan. Teen kaikkea luovaa.

Itken jos itkettää, annan tunteiden tulla.

Pyydän apua läheisiltäni.

Teen itselle mieluisia asioita.

Kirjoitan huoleni ylös.

Mitä muita tapoja voisi olla?

Suunnitellaan kokeilu, jota toteutetaan seuraavaan ryhmätapaamiskertaan asti. Kokeilun tavoitteena on lisätä hyvää mieltä arkeen. Suunnittelun tukena voi hyödyntää täytettyä ”Mitä kaikkia kokeiluja minulla onkaan meneillään?” -lomaketta. Kokeilu lisätään lomakkeeseen siihen kohtaan, johon se parhaiten sopii.

Suunnittelun tukena käytetään SMART-mallia.

Kokeilun suunnittelun apukysymyksiä:

Mitä jo olemassa olevaa hyvää haluan lisätä?

Minkä pienen muutoksen voisin tehdä?

Mitä uutta voisin kokeilla?

Millainen teko voisi lisätä rauhallisuutta? Entä kiitollisuutta?

Millaiset asiat inspiroivat minua arjessa?

Miten varmistan ja ennakoin kokeilun onnistumisen?

Käydään läpi osallistujien tunnelmia ja kysymyksiä.

Jokainen pääsee kertomaan mitä ajatuksia ryhmätapaaminen herätti. Keskustelun tukena voi hyödyntää kuvia.

Ohjaaja voi kysyä esimerkiksi:

Mikä tässä tapaamisessa oli mukavaa?

Jäikö jokin asia erityisesti mieleeni?

Millainen tunne kuvaa olotilaani?

Mitä ajatuksia tai tunteita nousee tuleviin tapaamisiin liittyen?

Seuraavalla kerralla on tarkoitus toteuttaa kauppareissu yhdessä. Tehtävä on mahdollista suorittaa kahdella eri tavalla. Suunnitellaan yhdessä, kumpi tehtävistä valitaan.

Maistetaan kolmea uutta hedelmää tai kasvista, jotka eivät ole suurimmalle osalle ennestään tuttuja. Tässä tehtävässä on hyvä huomioida hinta. Tutustukaa hedelmiin ja kasviksiin, jotka ovat sesongissa!

Ennen kauppareissua arvioidaan tulevien ostosten hinta ja katsotaan miten lähelle arvio osui. Tässä tehtävässä on hyvä olla jo suunniteltuna, mitä seuraavalla kerralla aiotaan valmistaa.