MIELEN HYVINVOINTI
Mielen hyvinvoinnin taitoja opitaan läpi elämän
Mielen hyvinvointia käsittelevän ryhmäkerran tavoitteena on, että nuoret tunnistavat ja löytävät keinoja, joiden avulla he voivat omalla toiminnalla vaikuttaa mielen hyvinvointiin. Mielen hyvinvointi voidaan määritellä monin tavoin. Se voitaisiin tiivistää koetuksi elämän hallinnaksi ja toimintakyvyksi. Toimintakyvyn näkökulmasta on helppo havaita, ettei mielen hyvinvointia voida erottaa fyysisestä ja sosiaalisesta terveydestä. Toimintakyky on osallisuutta, mahdollisuuksia, riittävää kuntoa ja arjessa selviytymisen taitoja. Huolehtimalla kehosta ja terveydestä, huolehdimme myös mielen hyvinvoinnista monin tavoin. Mielen hyvinvointi ei myöskään tarkoita täydellistä hyvinvoinnin ja onnen tilaa. Se on ennen kaikkea erilaisia kykyjä, voimavaroja ja keinoja, joilla arki tuntuu merkitykselliseltä ja riittävän hallitulta. Tämä näkökulma tarjoaa myös sen oivalluksen, että mielen hyvinvoinnin taitoja voi vahvistaa ja oppia läpi elämän. Myös vaikeat tilanteet ja menetykset haastavat mieltä monin tavoin ja voivat vaatia uusien näkökulmien ja taitojen oppimista elämän eri vaiheissa. Haasteista selviytyminen on osa ihmisenä kasvamista ja voi myöhemmin toimia voimavaratekijänä.
Hyvä Päivä -ryhmä tukee nuoren mieltä monella tavalla, kuten tarjoamalla rytmiä ja yhdessä tekemistä arkeen, mahdollisuuden itsetuntemuksen vahvistumiseen sekä antamalla keinoja elämänhallintaan sekä terveellisten elintapojen noudattamiseen. Ryhmätoiminta mahdollistaa myös vuorovaikutustaitojen harjoittelun sekä myönteisen palautteen saamisen. Arjen rytmillä, ruokailulla, aktiivisuudella ja levolla on keskeinen rooli mielen hyvinvoinnissa, joten aihe ei suinkaan rajaudu vain mielen hyvinvointi teemaa käsittelevään tapaamiskertaan
Miten lisätä mielen hyvinvointia? Arvot esiin itsetuntemusta vahvistamalla
Millaiset asiat lisäävät hyvinvointia? Mitkä asiat puolestaan kuormittavat? Tasapainoisten elintapojen kuten arjen aktiivisuuden ja riittävän palautumisen lisäksi tarvitaan myös kykyä tehdä valintoja ja arvioida niiden seurauksia lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Nuorilla arviointikyky on vielä puutteellinen johtuen osittain aivojen kehityksen keskeneräisyydestä. Mielen hyvinvoinnin yksi tärkeä lähtökohta on itsetuntemus ja rehellisyys itselleen sekä toisille. Itsetuntemusta on omien arvojen ja rajojen tunnistaminen ja niiden mukaisesti toimiminen. Se tuottaa mielekkyyden kokemusta elämässä. Itsetuntemuksen vahvistuessa myös arviointikyky ja päätöksentekotaidot kehittyvät. Kun tunnistamme itsellemme tärkeitä asioita ja omassa elämäntilanteessa ratkaistavia haasteita, voimme tehdä tavoitteita edistäviä valintoja ja suojella itseämme. Mitkä arvot ohjaavat sinun toimintaasi ja arkeasi? On tärkeää tunnistaa oma tilanne, sillä se voi auttaa vastustamaan kiusauksia, jotka eivät palvele päämääriä tai arvoja. Omien arvojen tunnistaminen tukee myös siinä, ettemme ylitä omia rajoja tai tee esimerkiksi terveydelle epäedullisia ratkaisuja tiedostamatta. Tämä on osa itsetuntemusta, joka on mielen hyvinvoinnin perusta.
Erilaiset mielenterveydenongelmat haastavat arvopohjaisen toiminannan toteuttamista arjessa. Esimerkiksi masentuneena ihmisen voi olla vaikea toimia arvojensa mukaisesti, vaikka niin haluaisi. Jos esimerkiksi sosiaaliset suhteet koetaan tärkeiksi, voi silti olla vaikeuksia pitää yhteyttä ystäviin ja sukulaisiin. Tämä voi vahvistaa tunnetta pettymyksestä ja lisätä mielipahan kierrettä. Ryhmässä ohjaaja voi tukea tilanteen hahmottamista ja olla mukana keksimässä ratkaisuja antaen nuorelle uusia näkökulmia. Nuoren ajatusten ja toiveiden pohjalta voi rakentaa eräänlaisia kiintopisteitä, joita lähteä edistämään ajatuksella, pienin askelin parempaan.
Arvot siis liittyvät keskeisesti siihen, millaisia asioita haluamme ja toteutamme arjessa. Terveyden edistäminen on siitä kiehtovaa, ettei se ole kaikille arvo sinänsä. Mutta kun lähdetään tarkastelemaan elämän arvoja ja tavoitteita, huomataan terveyden linkittyvän lähes kaikkiin tavoitteisiin ainakin välillisesti. Ystävien ja läheisten kanssa vietetty aika vaatii arjen hallintaa ja sosiaalisia taitoja, opinnoissa menestyminen aktiivisuuden ja levon tasapainoa, oppiminen arjen säännöllisyyttä ja riittävän monipuolista ravitsemusta jaksamisen turvaamiseksi. Kokonaisvaltainen hyvinvointi, niin kehon kuin mielen hyvinvointi, rakentuvat siis suhteellisen samanlaisten keinojen varaan.
Osallistuminen ryhmässä
Arvojen ja terveyden hyväksi toimiminen on hyvin erilaista yksinään kuin ryhmässä. Ryhmässä omien arvojen mukaan toimiminen ja niiden sanoittaminen voi tuntua haasteelliselta. Yhdessä toimiessa taito tehdä kompromisseja korostuu. Sosiaalinen jämäkkyys, eli taito tuoda selkeästi ilmi omia toiveita jyräämättä muita ajattelemaan tai toimimaan samoin, on tärkeä elämäntaito. Kun puhutaan terveydestä ja sen edistämisestä, onkin hyvä tiedostaa jokaisen ainutlaatuisuus ja eriävät arvot osana toimintaa.
Mielen hyvinvointi erilaisina taitoina koskee myös taitoja tehdä yhteistyötä, osallistua ja toimia toisten kanssa. Yhdessä työskentely mahdollistaa uusien ideoiden ja keksintöjen syntymisen. Toisten kanssa keskustelu ja pohdinta tarjoaa uusia näkökulmia ja ymmärrystä maailmasta. Yhteiset mielenkiinnonkohteet ja vertaisuus yhdistävät rakentaen keskinäistä luottamusta. Yhteistyö toisten kanssa ei kuitenkaan usein ole mutkatonta ja väärinymmärretyksi tuleminen on varsin tavallista arjessa. Erimielisyydet, konfliktit ja erilasten asenteiden kanssa luoviminen ovat osa elämään ja toisten ihmisten kohtaamista. Parhaat vuorovaikutuksen opit omaksutaan harjoittelemalla kommunikointia muiden kanssa.
Omalla toiminnallamme vaikutamme myös toisten hyvinvointiin. Ryhmäläisiä yhdistäviä tekijöitä ja samankaltaisuutta esiin nostamalla osallistujien voi olla helpompaa hyväksyä erilaisuutta. Jotta ryhmässä on mukava jakaa ajatuksia ja pohdiskella yhdessä ratkaisuja, on jokaisella osansa myönteisen ilmapiirin luojana. Ryhmätoiminnassa on hyvä alkuun sanoittaa tavoitteet ja toiveet siitä, millaisia asioita tehdään ja millaisista asioista aiotaan keskustella. Yhdessä luodut säännöt ja myös yhteisten keskusteluiden sävyn sanoittaminen ennakkoon auttaa hahmottamaan ryhmän tehtävää. Tämä auttaa orientoitumaan ryhmätoimintaan ja tuomaan itseään rakentavasti esille. Myös kuuntelun ja uteliaisuuden taitoja tarvitaan vuorovaikutuksessa. Ryhmässä voi sanoittaa vahvuuksien havainnoinnin ja ratkaisujen pohdinnan olevan hyvä lähtökohta myös toisia kohdatessa. Keskusteluiden tulisikin olla sävyltään sellaisia, että niiden ääneen lausuttuna tavoitteena on tuottaa uusia ratkaisuja ja vahvuuksien tunnistamisen ilmapiiriä.
Mielen hyvinvoinnin teemaa voi pohtia seuraavin kysymysten avulla:
- Millaisista asioista päiväni koostuu? Miltä arki tuntuu?
- Muistanko syödä, liikkua ja levätä säännöllisesti?
- Millaiset asiat ovat minulle arvokkaita? Toiminko arvojeni mukaisesti?
- Millaisia asioita haluan edistää ja toteuttaa elämässäni?
- Kenen kanssa erityisesti viihdyn ja miksi?
- Millainen tekeminen tuottaa iloa?
- Millaisia selviytymiskeinoja ja tapoja minulla on selvitä elämän haasteissa?
- Mitkä asiat minua kannattelevat vaikeuksia kohdatessani?
- Kenen puoleen voin tarvittaessa kääntyä? Mistä voin saada tukea ja apua?
Lähteet:
Mielenterveystalo.fi. n.d. Tietoa teemoittain. HUS. Viitattu 5.6.2023. Tietoa teemoittain | Mielenterveystalo.fi
Mieli ry. n.d. Vahvista mielenterveyttä. Viitattu 5.6.2023. Vahvista mielenterveyttä – MIELI ry