Mielen hyvinvointi
Mielen hyvinvointi on osa Hyvä Päivä-toimintamallin kokonaisuutta ja se on yksi mallin pääteemoista. Mielen hyvinvointia käsitellään ryhmämallin kerralla kuusi Hyvä mieli – parempi arki. Ryhmäkerran tavoitteena on, että nuoret tunnistavat ja löytävät keinoja, joiden avulla voi omalla toiminnalla vaikuttaa mielen hyvinvointiin. Hyvä Päivä-ryhmä tukee nuoren mielen hyvinvointia monella muullakin tapaa, kuten tarjoamalla rytmiä ja tekemistä arkeen sekä tukemalla nuorten elämänhallintaa ja terveellisten elintapojen noudattamista.
Mielen hyvinvointi on elämänhallintaa; henkistä hyvinvointia ja terveyttä. Siihen kuuluu itsensä ja toisten arvostaminen, taito olla vuorovaikutuksessa toisten kanssa ja kyky luoda ihmissuhteita sekä kyky toteuttaa omia päämääriään. Mielen hyvinvointiin kuuluu myös se, että kestää arkipäivän pettymyksiä ja vastoinkäymisiä. Omien tunteiden tunnistaminen ja kyky ilmaista niitä on myös tärkeä osa mielen hyvinvointia. Mielen hyvinvointi tukee arjessa jaksamista ja siitä voi pitää huolta kuten muustakin terveydestään.
Mitä on mielenterveys?
Mielenterveys on hyvinvoinnin tila, jossa ihminen tuntee itsensä ja tietää omat rajansa. Hyvinvoiva ihminen pystyy selviytymään elämään kuuluvien normaalien tilanteiden, myös haasteiden kanssa ja olemaan mukana erilaisissa yhteisöissä. Mielenterveys auttaa ihmistä iloitsemaan ja nauttimaan elämästä, sekä selviytymään elämän ongelmista. Vahva mielenterveys ei tarkoita sitä, että ihminen elää ilman ongelmia ja harmeja, vaan että ongelmista huolimatta hän voi olla tyytyväinen ja onnellinen. Kun mielenterveys on kunnossa, haluaa ihminen pitää itsestä ja toisesta huolta.
Mielenterveys on sana, joka tuntuu joskus vaikealta ymmärtää. Mielenterveys on kuitenkin yhtä helppo käsite kuin terveyskin. Meillä jokaisella on keho ja mieli, ja kummankin terveydestä on hyvä huolehtia. Itse asiassa, samalla kun huolehdimme kehosta liikkumalla, nukkumalla ja syömällä hyvin, huolehdimme myös mielestä. Jos yöunet jäävät lyhyeksi tai unohtaa kokonaan syödä päivällä, mistä sen ensimmäisenä huomaa? Siitä, että ottaa päähän, väsyttää, vihastuttaa, on surullinen olo, mikään ei mene putkeen. Siispä huolehtimalla itsestäsi, huolehdit samalla mielenterveydestäsi.
Mielenterveydestään huolehtii myös käymällä koulua tai tekemällä työtä, eli sillä, että arjessa on rytmiä ja rutiinia. Tärkeä osa mielenterveyttä on myös omien tunteiden tunnistaminen, niille sanojen löytäminen ja niiden ilmaiseminen. Tunnetaitoja harjoitellaan joka päivä. Yhtä tärkeää on huolehtia ihmissuhteista ja viettää aikaa kavereiden kanssa, ja myös kuunnella ja kannustaa ystävää. Vanhemmat, sisarukset tai muut tärkeät sukulaiset tai aikuiset lähipiirissä ovat niitä turvallisia ihmisiä, joille voi jutella niin iloisista asioista kuin omista huolistaankin.
Miten vahvistan mielen hyvinvointia?
Mielenterveyteen liitetään usein erilaisia käsitteitä, kuten onni, henkinen hyvinvointi, hyvä elämä ja tasapainoinen mieli. Mielenterveys ei kuitenkaan tarkoita, että elämään ei saisi liittyä ahdistusta tai riittämättömyyttä, alakuloisuutta tai jopa mielenterveyden häiriöitä. Jokainen kohtaa elämässään ylä- ja alamäkiä, ja ihmissuhdeongelmilta, rahavaikeuksilta, koulupaineilta, työstressiltä, menetyksiltä ja luopumisilta ei välty kukaan. Kun näitä asioita kohdataan, se horjuttaa mielenterveyttä, mutta ei poista sitä meiltä. Sama asia on fyysisen terveyden kanssa: jos sairastuu diabetekseen, ei se poista meiltä terveyttä, vaan se on vain syy huolehtia itsestään entistä paremmin.
Joskus on hyvä pysähtyä miettimään tarkemmin, mitkä asiat omassa elämässä lisäävät hyvinvointia ja mitkä taas kuormittavat, tuovat ahdistusta tai muutoin pahaa oloa. Olisiko omassa elämässä joitakin asioita, joita lisäämällä tai huomioimalla voisi lisätä hyvinvointia?
Hyvinvointia lisäävät asiat ovat usein niin helppoja, ettei niiden hyvää vaikutusta omaan oloon voisi edes uskoa. Ensimmäinen huomioitava asia on elämän säännönmukaisuus. Päivän rytmit, kuten ruokailut, nukkumaanmenoajat, rutiinit läksyjen tekemisessä, pienet keskusteluhetket läheisen kanssa, kävelylenkki tai muu liikunta illalla ja rentoutuminen ennen nukkumista, niin tylsiltä kuin kuulostavatkin, tuovat turvallisuutta ja tasapainoa arkeen.
Tunteiden merkitys
Tunteet tuntuvat mielessä ja kehossa ja saavat ihmiset toimimaan. Tunteilla on tärkeitä viestejä, jotka kertovat, mistä meille tulee hyvä olo ja mikä vahingoittaa meitä. Tunteet vaihtelevat tilanteesta toiseen. Niitä tulee ja menee eikä mikään tunne kestä ikuisesti. On hyvä opetella tunnistamaan erilaisia tunteita. Mitä enemmän oppii tunnistamaan ja ymmärtämään omia tunteita, sitä enemmän sävyjä elämä saa. Omien tunteiden ymmärtäminen vapauttaa ja lisää energiaa, vähentää stressiä ja auttaa huolehtimaan omasta terveydestä paremmin. Oman kehon kuuntelu, tunteiden tunnistaminen ja nimeäminen aktivoi aivojen kielen ja loogisen ajattelun keskusta ja tällä on rauhoittava vaikutus tunteisiin.
Kaikki tunteet ovat sallittuja. Ei ole väärin tuntea erilaisia tunteita. Tunteita ei ole hyödyllistä kätkeä, koska silloin ne saattavat patoutua sisälle. Omien tunteiden olemassaolon hyväksyminen ja tunnistaminen antavat jo hyvät lähtökohdat tunteiden käsittelyyn. Mitä paremmin ymmärrämme itseämme ja tunnistamme, mitä itsessämme tapahtuu, sen paremmin pystymme omaan olemiseemme ja tekemisiimme vaikuttamaan. Emme ole vain tunteiden vietävissä tai jäykkiä robottimaisia automaatteja vaan vapaita olemaan omia epätäydellisen persoonallisia itsejämme.
Viisi vinkkiä stressin helpottamiseksi:
- Jaa huolet! Ensimmäiseksi kannattaa sanoa stressiä aiheuttavat asiat ääneen jollekin toiselle. Jo hankalien tunteiden sanoittaminen usein vähentää kuormitusta.
- Pyri eroon vatvomisesta. Huolien liiallinen vatvominen on tutkimusten mukaan usein haitallista, ja aiheuttaa mielialan laskua. Vatvomisesta voi päästä eroon suuntaamalla huomion muihin asioihin, esim. liikuntaan, musiikin kuunteluun tai muuhun mieluisaan tekemiseen. Myös “huoliajan” määrittelystä voi olla apua: Lupaa itsellesi vaikka 20 minuuttia päivässä, jolloin saat luvan kanssa pohtia huoliasi. Jos huolet tulevat mieleesi tämän ajan ulkopuolella, kirjoita ne ylös ja palaa niihin jälleen “huoliajalla”.
- Lataa akkuja. Keskity mukaviin ja rentouttaviin asioihin, jotta keho ja mieli palautuvat arjen velvollisuuksista.
- Tee hyvää muille. Pienten hyvien tekojen osoittaminen muille antaa myös omaan elämään merkitystä ja mielekkyyttä.
- Muista huumori! Yhdessä nauraminen lieventää stressiä ja vähentää jännitteitä ihmisten välillä.
Yllä olevassa kuvassa esitellään mielenterveyden käsi, joka symboloi eri osa-alueita jotka vaikuttavat mielenterveyteen. Näitä osa-alueita on viisi, kuten viisi sormea: uni ja lepo, ravinto ja ruokailu, ihmissuhteet ja tunteet, liikkuminen ja kehon kuuntelu sekä vapaa-aika ja luovuus. Näiden lisäksi mielenterveyteen vaikuttaa kämmenellä olevat ydinasiat, jotka ovat arjen rytmi sekä arvot ja päivittäiset valinnat. Arjen rytmi sisältää opiskelun, työt, kotityöt, läksyt sekä oman ajan ja harrastusten aikatauluttamisen. Arvot ja päivittäiset valinnat ovat yhtälailla tärkeitä: toimitko arvojesi mukaisesti ja mitä ylipäätään pidät tärkeänä elämässä? Pitämällä huolta näistä asioista ihmisellä on hyvät työkalut mielenterveyden hoitoon.
Lähteet: