Vantaalla Hyvä Päivä -ryhmätoimintaa on toteutettu etänä

 

Koronavirus on siirtänyt nuorisotyön ryhmätoiminnat verkkoon. Niin myös Hyvä Päivä -ryhmissäkin, joissa kannustetaan ilman työ- tai opiskelupaikkaa olevia nuoria pohdiskelemaan omia elintapojaan. Hyvä Päivä-toimintamalli on kehitetty Syöpäjärjestöjen ja Kajaanin kaupungin nuorisopalveluiden yhteistyönä vuonna 2016. Hyvä Päivä ryhmiä on toteutettu nuorisotyöntekijöiden ohjaamina useilla paikkakunnilla ja palaute nuorilta ja ohjaajilta on ollut erinomaista.

Vantaan kaupungin Nuorten aikuisten palveluissa, etsivän nuorisotyön Kipinäryhmässä siirrettiin Hyvä Päivä-ryhmä verkkoon heti 18.3 alkaen siitä tapaamiskerrasta, joka oli vuorossa sillä viikolla. Hyvä Päivä- ryhmä jatkuu verkkotoimintona, kunnes kaupungin palvelut palaavat takaisin toimipaikkoihinsa. Vantaalla koetaan, että Hyvä Päivä -ryhmä, kuten muutkin verkossa toteutetut ryhmämuodot ovat tukeneet nuoria tilanteessa, jossa on jääty neljän seinään. Koronavirus ei ole keskeyttänyt toimintamuotoa, vaan muuttanut sitä. Vantaan Kipinässä on toteutettu jo vuodesta 2018 lähtien Hyvä Päivä-ryhmiä kahdeksan viikon sykleissä, joten karanteeniajan alusta oli selvää, että toiminta viedään verkkoon muokattuna.

Vantaan Hyvä Päivä -etäryhmä toimii aina perjantaisin 2 x 40 minuuttia Zoom-sovelluksella. Väliin jäävällä tauolla ohjaajat käyvät läpi nuorten Hyvä Päivä -ryhmässä tekemiä tehtäviä. Ohjaajina toimivat kaksi etsivän nuorisotyön ryhmätoiminnan työntekijää. Ohjaajat ovat olleet verkossa videovälitteisesti, nuoret joko videovälitteisesti tai chatin kautta. Verkkoryhmissä on ollut noin viisi nuorta/ryhmäkerta. Nuoret ovat ottaneet muutoksen verkkoryhmiin hyvin vastaan. Pääasiallisesti verkonryhmiin on osallistunut nuoria, jotka ovat jo aiemmin olleet mukana Hyvä Päivä-ryhmissä, mutta myös uusia nuoria on ollut mukana.

Vantaan Hyvä Päivä-etäryhmän kaikki toiminnot tapahtuvat netissä, erilaisin soveltuvin menetelmin. Nuoret täyttävät esimerkiksi vuorokausiympyrän ja pohtivat omaa arjenrytmiään. Tehtävä on sama, joka tehdään kasvotusten Hyvä Päivä-tapaamisessa. Osa tehtävistä on muokattu istumaan paremmin verkkoalustalle ja siten jotkin sisällöt ovat hieman erilaiset, kuin kasvokkaisessa ryhmässä.

Hyvä Päivä-ryhmän pitäminen etänä on ollut hyvin luonnollinen toimintatapa nuorille, jotka muutenkin viihtyvät netissä. Se on tarjonnut mahdollisuuden sosiaalisten tilanteiden pelosta kärsiville nuorille osallistua Hyvä Päivä-toimintaan. Etäosallistuminen koetaan myös helpommaksi, kuin kasvotusten tapaaminen, sillä etätapaamisissa ei ole pakko olla video päällä, eikä puhua, vaan voi chatata ajatuksiaan kaikille. Toisaalta tämä vaatii ohjaajalta osallistamisen tajua, sillä muuten osa nuorista voi jäädä zoomin uumeniin kokonaan seurailemaan, ilman muuta osallistumista. Nuorille on varmasti suuri merkitys sillä, että nuorisotoimintaa on jatkettu poikkeusoloista huolimatta ja heillä on mahdollisuus osallistua toimintaan etänä.

 

Vantaan Kipinänryhmän Hyvä Päivä-toimintaa etänä:

 

Tullaan tutuiksi-kerralla pelattiin tutustumispelejä, joissa ohjaaja oli suunnitellut kategorioita ja kysymyksiä ja nuoret saivat valita itse kategorian ja ohjaaja sitten kysyi kysymykset. Vastata sai ääneen tai chatissa.

Kuva 1 Tullaan tutuksi-pelistä.

Tutustumispelien kategoriat olivat eläimet, kotityöt, värit, ruoat ja juomat, faktaa minusta sekä pelit, urheilu ja Youtube.

Hyvä ruoka-kerralla katsottiin ruonvalmistus videoita, tehtiin kollaaseja viidestä eri ruoasta, jotka voisivat olla päivän ateriat sekä tehtiin ruoka-aiheisia testejä netissä.

Kuva 2. Nuorten kollaaseja aterioistaan.

 

Uusia makuja-kerralla nuoret, joista suurin osa asuu kotona vanhempiensa kanssa, tutustuivat uusiin makumaailmoihin ja ruoka-aineisiin. Nuoret miettivät ruokailutottumuksia ohjaajan kanssa.

Kuva 3. Etätehtävät Uusia makuja-kerralta.

Etätehtävät pitivät sisällään kysymyksiä mauista, esimerkiksi mihin nuoret ovat tottuneet ajan kanssa, sekä mietittiin, onko jotain mitä he haluaisivat oppia syömään. Etätehtävät sisälsivät myös tubettaja Roni Backin videon. Kolmas tehtävä oli ns. karanteeni makukokeilu. Nuoret etsivät keittiöstä jotain, jota eivät ole ennen maistaneet ja lähettivät siitä kuvan ohjaajalle. Jos kotona ei ollut mitään uusia ruoka-aineita, sai myös valita sellaisen Foodiesta tai K-ruoka sivulta.

Unelma-kerralla nuoret tekivät unelmien aarrekartat kollaasimuotoisina. Jokainen sai siis valita itse netistä haluamiaan kuvia niin monta, kuin halusi ja koota karttaansa. Ohjaaja keräsi ne PowerPoint-sivuille ja ne purettiin sitten yhdessä tauon jälkeen.

Kuva ajatuskartasta, joka on toteutettu kollaasina useammasta kuvasta

Kuva ajatuskartasta, joka on toteutettu kollaasina useammasta kuvasta
Kuvat 4 ja 5. Esimerkkejä nuorten unelmakartoista.

 

Kaiken kaikkiaan ryhmäpäivinä on menetelminä hyödynnetty Kahoot-sivustoa itsetehdyillä ja valmiilla testeillä, sanapilvi-työkalua, YouTube-videoita, PowerPoint-esityksiä (joka kerran koko materiaali), joihin kerätään myös kaikki nuorten etätehtävien vastaukset heidän itsensä ja toistensa nähtäville. Tämän lisäksi olemme hyödyntäneet Instagramissa pyöriviä tehtäviä, joilla tullaan esimerkiksi tutummiksi toisillemme.

Instagramissa täytettävä kysymyspohja, jossa omia mielipiteitä täytetään GIF-animaatioilla tai tekstillä kysymysten kohdalle.
Kuvat 6 ja 7. Tässä pari esimerkkiä tehtävistä. Nämä ovat @lauraxmurillo:n pohjia Instagramista.

 

Joka kerran alussa on kysytty fiiliksiä erilaisilla tunnekuvilla, joiden jo itsessään on tarkoitus tuoda iloa päivään ja pilkettä silmäkulmaan. Eri kuvat ovat esimerkiksi hymiöitä tai internetistä löydettyjä tunteita kuvastavia kuvia esimerkiksi eläimistä.  Etätapaamisen lopuksi on kysytty palautetta päivästä, toki ihan chatissa, ei kerättynä mihinkään ylös erityisemmin.

Kuvat 8, 9 ja 10. Eri internetlähteistä lainattuja fiiliskuvia.

 

 

 

Kirjoittajat: Sheela Ranta-Aho ja Riikka Hellman