Ryhmäprosessin punainen lanka ohjaajalle
Tavoitteellisen toiminnan malli
Tavoitteellisen toiminnan malli on ryhmäprosessin punainen lanka. Ryhmätapaamisten jokainen pääteema käsitellään tavoitteellisen toiminnan mallin vaiheiden kautta ja se ohjaa pienten arjen kokeilujen suunnittelua. Kokeilun onnistumisen edellytyksenä on, että se on nuorelle mieleinen ja juuri hänen arkeensa sopiva. Ohjaajana tehtävänäsi on tukea osallistujia sopivien tavoitteden asettamisessa sekä auttaa reflektoimaan omia kokeiluja ja tehdä näkyväksi jokainen onnistumisen hippunen. Löytämällä päämääriä elämään, tavoitellaan pikkuhiljaa omia unelmia.
Jokaisen teeman käsittely aloitetaan nykytilan tarkastelusta ja omien arvojen tunnistamisesta:
- Minkälaisia valintoja teen arjessaani tällä hetkellä?
- Minkälaisia hyvinvointia vahvistavia asioita elämääni sisältyy jo nyt?
- Mikä arjessani toimii?
- Mitä hyvinvointi ja terveys minulle tarkoittaa?
- Minkälaisista asioista saan iloa ja hyvinvointia arkeeni?
Toisessa vaihessa asetetaan hyvinvoitia edistävä tavoite, jota voi pohtia seuraavien kysymysten kautta:
- Millainen pieni muutos vie minua lähemmäs kohti oman näköistä elämää?
- Mikä hyvä tottumus minulla oli aiemmin, jonka voisin ottaa taas osaksi arkeani?
- Mitä toivon tulevaisuudelta lyhyellä ja pitkällä aikajänteellä?
Tämän jälkeen siirrytään suunnittelemaan konkreettisia kokeiluja, apuna voi käyttää näitä kysymyksiä:
- Mitä jo olemassa olevaa hyvää voisin tehdä useammin tai muulla tavoin lisätä elämääni?
- Voisinko kokeilla jotakin aivan uutta asiaa?
- Mitkä tekijät voivat edistää kokeilun siirtymistä arkeen?
- Mitä, missä, milloin, kuinka usein ja kenen kanssa toteutan kokeilun?
Hyvän kokeilun voi määritellä SMART-mallia soveltaen:
- S selkeästi määritelty
- M mitattavissa oleva
- A aikaan sidottava
- R realistinen
- T tavoittelemisen arvoinen
Esimerkki tavoite: ”Syön kahtena aamuna viikossa yhden banaanin ennen klo 10”
Esimerkki kokeilua edistävästä tekijästä: ”Käyn etukäteen kaupassa ostamassa kaksi banaania”
Lopuksi tehdään vielä oman onnistumisen arviointi ja seuranta, sillä ne tukevat päämäärään pääsyssä.
- Mikä kokeilussa onnistui ja miksi?
- Miten kokeilua kannattaisi muokata, jotta onnistumisen mahdollisuudet olisivat parwmmat seuraavalla kerralla?
- Pitäisikö kokeilua vaihtaa kokonaan uuteen?
Muutoksen ei tarvitse olla kieltäytymistä tai luopumista. Parhaita tuloksia saa yleensä, jos lisää jo olemassa olevaan hyvää tai kokeilee jotakin uutta. Unelmat voivat olla ”vain” unelmia, mutta silti ne antavat lähes huomaamatta suuntaa toiminnalle ja tuovat voimia arkeen. Jokainen unelma on tärkeä ja juuri oikeanlainen.
Lähde: Absetz, P & Hankonen, N. 2011. Elämäntapamuutoksen tukeminen terveydenhuollossa: vaikuttavuus ja keinot. Duodecim 2011; 127: 2265-72